Ajan hengessä Ajatuksia yhteiskunnasta ja sen tilasta.

Aate, ihminen ja väkivalta

Charlie Hedbon tapauksen jälkipuinti käy mediassa edelleen kuumana. Yksi suurimpia kiistakysymyksiä on se, mikä on islaminuskon rooli äärimuslimien suorittamassa iskussa, jonka motivaationa oli islamin uskolle pyhän profeetan loukkaaminen. Voiko sitä pitää osoituksena islaminuskon vaarallisuudesta vai ei? Voiko aate ylipäänsä olla paha?

Keskustelua on leimannut omituinen dilemma. Kuten tunnettua, islamin kritisoiminen on henkilöitynyt täydellisesti Jussi Halla-ahon kaltaisten, rasismille flirttailevien populistien jutuksi. Perussuomalaisten eurokansanedustajan omahyväinen twiitti asian tiimoilta asetti keskustelulle hankalat puitteet. Kukaan ei voi kieltää, etteikö tapauksessa olisi selkeästi kyse ääri-islamilla perustellusta hyökkäyksestä länsimaisia perusarvoja vastaan. Toisaalta kukaan ei halua sanoa tätä ääneen, koska islamin kritisoiminen on pitkään tarkoittanut leimaantumista maahanmuuttajavastaiseksi rasistiksi.

Tämä on ollut ongelma erityisesti vasemmistolaisille ja liberaaleille keskustelijoille. Heille islamista on rakentunut jonkinlainen vertauskuva suvaitsevaiselle monikulttuurisuudelle ja globaalisti vastuulliselle maahanmuuttopolitiikalle. Siitäkin huolimatta, että nämä eivät liity mitenkään toisiinsa. Kulttuurien keskinäisen rinnakkaiselo ei vaadi uskontojen hyväksyntää, vaan maallistumiskehitystä. Sodan ja vainon kohteeksi joutuneiden ihmisten ottaminen Suomeen pakolaisina ei liity mitenkään heidän uskontoonsa.

Silti tämänkin tapauksen yhteydessä kuulee jatkuvasti sanottavan, että meillä on kaksoistandardi eri ihmisten harjoittamaan väkivaltaan. Suosittu facebook-viesti kertoo, että siinä kun muslimin tai mustan ihmisen tekemä väkivalta on osoitus koko uskonnon tai etnisen ryhmän syyllisyydestä, valkoinen mies on aina yksinäinen susi riippumatta hänen aatteistaan.

Yksittäisen väkivallanteon yleistäminen jonkin aatten suorittamaksi väkivallaksi on enemmän kuin vähän ongelmallista. Yleensä ihmisillä on tapana pitää ns. "oman porukan" väkivaltaa yksittäistapauksena, kun taas vastustamansa ryhmän edustajan väkivalta nähdään laajempana osoituksena koko ryhmän vaarallisuudesta. Kun pari nuorta särkee kännipäissään kauppojen ikkunoita itsenäisyyspäivänä, he ovat vastustajilleen "vasemmistoanarkisteja". Näin saadaan voidaan luoda se kuuluisa toinen ääripää, vastakohta äärioikeiston maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistamat vihateoille. Omituisella logikalla ne kumoavat toisensa ja tekevät aatteen kritisoimisen mahdottomaksi.

Tämä liittyy mielestäni väärään kysymyksenasetteluun. Mielestäni ei ole niinkään olennaista, mitä aatetta kukakin väkivaltaan syyllistyvä edustaa. Olennaisempaa on miettiä, kannustaako itse aate väkivaltaan kanssaihmisiä kohtaan. Uskonnolliset ääriliikkeet kiistatta näin tekevät. Samoin uusnatsismi. Perussuomalaisuus, punavihreys tai kokoomuslaisuus taas eivät. Ääri-islamistien ja uusnatsien toimilla on siksi selkeä ero siihen, jos yksittäinen töhrijä tai väkivallantekijä sattuu edustamaan jotain tiettyä aatetta.

Islam on kiistatta opiltaan seksistinen, homofobinen, alistava, dogmaattinen, toismaailmallinen, tieteenvastainen ja osittain rasistinen uskonto. Ihan samalla tavalla kuin kristinuskokin. Se miten tämä näkyy uskonnollisten yhteisöjen ja ihmisten käytöksestä riippuu lähinnä siitä, miten tarkasti he noudattavat kyseisen uskonnon oppia. Se että suurin osa maailman muslimeista tai kristityistä ovat rauhanomaisia ja järkeviä ihmisiä ei tarkoita, että itse oppi olisi yhtään vähemmän huono. Jos juutalainen tappaa sapattina työskentelevän tai kristitty surmaa homoseksuaalin, hän toimii Jumalansa kirjoitetun tahdon mukaan.

Islam ruokkii radikalismia enemmän siksi, että islamia kannatetaan enemmän maissa, joissa elinympäristö on suotuisampi radikalismille. Suurin syy radikalismille ovat edelleen sosiaaliset syyt ja yhteiskunnallinen epävakaus. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että muslimit olisivat jotenkin luonnostaan barbaarisempia.

Länsimaissa on tapana uskoa, että aatteissa ei ole mitään vikaa, vain ihmiset toimivat huonosti. Tämä on useimmiten ihan hyvä periaate. Mutta olisi sulaa typeryyttä väittää, etteivätkö toiset aatteet tarjoaisi parempaa pohjaa ei-toivotuille ilmiöille kuin toiset. Harvempi meistä on sitä mieltä, että kansallissosialismikin on periaatteessa ihan hyvä aate, jonka ilkeät ihmiset pilasivat. Ehkä olisi hyvä pikku hiljaa myöntää, että myös uskonnot ovat moraalisesti arveluttavia ja äärimmilleen vietynä todella vaarallisia aatteita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Jos juutalainen tappaa sapattina työskentelevän tai kristitty surmaa homoseksuaalin, hän toimii Jumalansa kirjoitetun tahdon mukaan." Kas kun en ole tuota tiennytkään. Missä Uuden testamentin kohdassa kehotetaan tappamaan homoja?

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

Arvasin, että joku kysyy. Sieltähän se löytyy ensimmäisessä roomalaiskirjeessä:

Kirje roomalaisille 1:26-32

"26 Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.

[...]

32 Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin."

Linkki löytyy myös itse tekstistä.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Raamatun mukaan synnin palkka ylipäätään on kuolema. Tässä kuolema tarkoittaa ikuisuutta ilman Jumalaa. Väitteesi, jonka mukaan Jumala tahtoo kristittyjen tappavan homoja, on järjetön.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Now you're talking...hyvä hyvä. Tämän päivän hesarissa saksalainen kolumnisti Denis Yucel kirjoitti vähän samaan suuntaan länsimaisen älymystön ongelmasta Islamin edessä. Yucel kylläkin haukkui kaikki debattiin osallistuvat, niin oikeistopopulistit, muslimit kuin vasemmistoliberaalitkin. Ptää se heti kärkeen mainita.

Hän sanoi asian, joka on aika selvä, kun tätä usarin keskusteluakin seuraa. Länsimainen älymystö ei uskalla krtitisoida Islamia, koska pelkää leimautuvansa rasistiseksi ja on vaikea myöntää olevansa jossain asiassa samaa mieltä Le Penin, Suomessa käytännössä persujen kanssa.

"Kollektiivinen loukkaantuminen on muslimien erikoisuus ja ymmärrystä sille löytyy vasemmistoliberaaleilta" kirjoittaa Yucel. Tarkoittaa juuri sitä, että länsimaissa muslimeilla on uhristatus, joka jättää Islamin arvostelun ulkopuolelle, jotta emme vain leimaisi ja loukkaisi. Tätä esim. Ayan Hirsi Ali on kritisoinut. Moni liberaali vieroksuu häntä, koska hän on periaatteessa Islamia kritisoidessaan samalla puolella äärioikeiston kanssa. Vaikka Hirsi ali ajaa vahvasti naisten oikeuksia ja pyrkii kitkemään Islamista väkivallan.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1420862178424

Olen itsekin liberaali, poliittisesti sitoutumaton, mutta hyvin keskellä. Olen parantumaton pragmaatikko, en idealisti. Faktat ja logiikka ratkaisevat, ei se kuka asian esittää. Voin yhtä hyvin kompata vihreitä tai persuja, jos olen asiasta samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat